lokakuu 2005


Bongattu HYY:n Vihreiden edustajistovaaliohjelmasta:

Kulttuuritoimintaa tulee kehittää siten, että alkoholin nauttiminen ei ole itsetarkoitus.

Nainen hakee miestä, bongattu deitti-ilmosta:

Olethan eläin ja lapsirakas.

Alempana oli juttua palkkaeroista ja mitä Etlan tutkija Rita Asplund niistä City-lehdessä sanoi.

Osoittautui, että minä luin tekstiä väärin ja Arawn & Ruupert oikein.

Rita Asplund antoi ystävällisesti luvan julkaista vastauksensa meilillä pyytämääni tarkennukseen. Julkaisen sen tässä sellaisenaan:

On mukavaa huomata, että ainakin jotkut jaksavat edelleen keskustella miesten ja naisten palkkaeroista – asiallisella tavalla.

Suomessahan on tehty jonkin verran tutkimusta miesten ja naisten palkkaeroista ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Yleensä on selvitetty, kuinka suuri osa keskipalkkojen mies-nais-eroista johtuvat siitä, että (a) miehet ja naiset poikkeavat toisistaan (henkilökohtaiset ja/tai työhön liittyvät taustatekijät) ja/tai (b) miehiä ja naisia palkitaan samoista ominaisuuksista eri tavalla. Jälkimmäinen selitys saa kauttaaltaan eniten tukea.

Toisaalta, kun näissä laskelmissa ottaa huomattavan määrän taustatekijöitä huomioon, niin miesten ja naisten väliset palkkaerot yleensä pienenevät – jopa varsin rajusti. Tämä tietysti johtuu siitä, että mitä enemmän taustatietoja huomioidaan niin sitä samantyyppisempiä miehiä ja naisia verrataan keskenään. Ääritapauksessa pääsemme tilanteeseen, jossa vertailuryhmässä on enää muutama nainen ja mies (sama työpaikka, samat tehtävät, sama koulutus ja kokemus, jne.) eikä tällöin pitäisi enää esiintyä palkkaeroja (lisäksi lainvastaista, jos näin on).

Jos kerran myös lakien mukaan miehille ja naisille pitää maksaa sama palkka, niin miksi palkkaeroja kuitenkin esiintyy? Siihen löytyy monta vastausta:
(a) työmarkkinoilla esiintyvä segmentoituminen (mies- ja naisvaltaisia toimialoja, ammatteja, työpaikkoja, jne.). Segmentoituminen on osittain vapaan valinnan tulos (nainen tai mies aidosti preferoi tiettyä ammattia, vaikka tietää, että paremman palkan saisi, jos valitsisi toisin). Näitä ”eroja” on yritetty ratkaista esim. työn arvottamisella: onko sairaanhoitajan ja insinöörin työt eriarvoisia ja siksi eri palkka on perusteltavissa?
(b) urakehitys: naisilla on katkonaisempi ura ja heikommat uramahdollisuudet (osittain myös tässä tietoinen valinta – nainen ei halua välttämättä johtajaksi, koska tietää, että perhe-elämä kärsisi siitä aika lailla, jne.)
(c) osa urakehitysproblematiikkaa on myös se, että naiset ja miehet sijoittuvat eri tavalla palkkaluokissa ja nimikkeissä. Usein palkkasopimusjärjestelmässä määritellään työtehtävien palkkaluokat tarkasti eli riippuen kokemuksesta yms. sinut sijoitetaan tietyssä työssä tiettyyn palkkaluokkaan (taitaa yleensä olla esimies, joka arvioi kykyjäsi ja siten vaikuttaa siihen, mihin palkkaluokkaan sijoidut). Hämmästyttävää on, että naiset AINA dominoivat palkkaluokkien alahäntää ja miehet sen ylähäntää! Sitten on vielä nämä nimikkeet: jos naiselle ei haluta maksaa samaa palkkaa (suurin piirtein samoista töistä) niin voihan aina keksiä naiselle uusi matalamman palkan nimike tai miehelle uusi korkeamman palkan nimike. Otetaan esimerkkinä myymälät: miksi myymälän hoitaja on useimmiten mies korkeammalla palkalla vaikka samantyyppisiä tehtäviä hoitaisi joku nainen. Eli miehelle usein annetaan joku ”vastuuta heijastava” titteli. Tätä tukee myös se, että jos vapautuu paikka, jonka hoitaja on ollut mies mutta tilalle palkataan nainen, niin joko heikennetään asema (titteli) tai maksetaan matalampi palkka kuin edeltäjälle. No, nämä ovat kärjistyneitä esimerkkeja mutta tosielämässä ei kovin harvinaisia. ELI, tähän tilanteeseen viittasin haastattelussa.
Toista vaihtoehtoa eli ”vai tarkoititko naisten tekevän vähemmän vaativaa työtä kuin samalla tittelillä työskentelevät miehet, jolloin perusteetonta palkkaeroa ei oikeastaan olisikaan” on tilanne, jota en pysty edes kuvittelemaan. Mutta jos eteesi tulee tällainen tilanne joskus, niin kerro ihmeessä….

Ystävällisin terveisin
Rita Asplund
*

—————

Tämmöistä se on. Paljon kun riehuu, sattuu huteja mukaan. Seison korjattuna, mutta kiinnitän kansakunnan huomiota siihen, että kokonaiskuva kaikesta huolimatta on varsin monimutkainen.

Kunnon sotamies Shveikin seikkailuissa on kohta, jossa Shveik kertoo ajastaan hullujenhuoneella. Se oli ollut Shveikin elämän kauneinta aikaa, koska siellä sai tehdä kertakaikkiaan ihan mitä halusi ja kaikesta pidettiin huolta. Sai kiivetä pöydille alasti ja puhua täsmälleen mitä tahtoi, sai jättää pyllynsä pyyhkimättä jos huvitti ja hoitajat tulivat tekemään sen jne jne.

Tämä tuli mieleeni, kun luin tenttikirjastani, että meikkimainoksia katsova nainen omaksuu lesbisen vampyyriposition. Voitte lukea sen uudestaankin: meikkimainoksia katsova nainen omaksuu lesbisen vampyyriposition ja tämä on tiedettä eikä mitään paskanjauhantaa.

Tuon luettuani ymmärsin, että väikkärin väsättyään saa sanoa ihan mitä saatanan tahansa tahtoo ja koko ympäröivä maailma kokee velvollisuudekseen ottaa sen tosissaan. Mitään niin hullua ei voi murjaista etteikö muutama sata opiskelijaa vuodessa joutuisi sitä opettelemaan. Täydellinen vapaus!

Minä esimerkiksi olen sitä mieltä, että bloggaamisessa intersubjektiivinen diskurssi monistuu foucaultilaisittain määritellyn Toisen ja saussurelaisen metadiskurssin differentaatioksi sillä samalla vitun hetkellä, kun painan entteriä, ettekä te apinat mahda sille yhtään mitään!

————

Otsikko on aito sitaatti dorkalan tupakkahuoneesta. Muuan tuttava kävi vähän lepäämässä pöpilässä vaivoistaan (jotka olivat lukuisat) ja siellä oli mies, joka ei koskaan puhunut mitään, paitsi yhden ainoan kerran tämän lauseen. Amen.

1) Kuinka kauan olet lukenut Junakohtausta?
2) Miksi aloit lukea sitä?
3) Miksi luet sitä yhä?
4) Mikä siinä on parasta?
5) Mikä siinä on huonointa?
6) Sanoiko Pii Poo Hii Hoo?? Miksi?
7) Ovatko jutut yleensä liian pitkiä, sopivan pitkiä vai liian lyhyitä?
8) Mitä aiheita käsitteleviä juttuja luet mieluiten?
9) Mitä aiheita käsittelevät jutut kiinnostavat vähiten?
10) Päivitetäänkö sitä kyllin usein?
11) Mitä haluaisit vastedes lukea Junakohtauksesta?

Jatkakaa.

Edit: mähän otin tän listan Panulta suoraan ja kuutosena oli, että oletko tähän koukussa. Ihan älytön kysymys, kuka kumma muka Junakohtaukseen olisi koukussa. Alkoi hävettää.

City 20/2005, 28:

”Kun verrataan samassa työssä olevia naisia, ovat palkkaerot olemattomia.Palkkaerot selittyvät eri nimikkeillä. Yllättävää kyllä, mutta naiset ja miehet saattavat tehdä täysin samaa työtä eri nimikkeiden alla”, selittää [Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Rita]Asplund.

Ihan vaan muistutukseksi taas kerran.

Vaikka sama se on. Sitä 80 senttiä on hoettu niin pitkään ja hoetaan jatkossakin.

Albert Rosenfield
You’re Agent Albert Rosenfield, the snide and
superior forensics expert. Your tongue is
sharper than your scalpel, and it doesn’t take
long for people to start hating you for your
supercilious quips, but you are the very best
at what you do. You don’t suffer fools gladly,
but you give respect when it’s due. In fact,
you’re a good guy at heart, but so wedded to
your sarcasm that you can rarely stand to treat
people kindly.

Which Twin Peaks character are you?
brought to you by Quizilla

Seuraava sivu »