Hiljan katsoin Mollbergin Tuntemattoman. Joissain piireissä on pyhäinhäväistys pitää sitä Laineen versiota parempana, mutta kyllähän se sen nyt hakkaa.

Millään lailla valmis tai lopullinen tulkinta se ei kuitenkaan ole.

Siinä missä Laineen versio oli ajalleen ominaisesti suoraan Kansallisen näyttämöltä repäisty ja muistuttaa elokuvaa vain hetkittäin, Mollberg yritti luoda sangen abstraktin härvelin siinä kuitenkaan onnistumatta. Parhaiten yritys ja sen epäonnistuminen näkyy Kariluodon hahmossa.

Oletan tämän johtuvan siitä, että Molle nyt vain ei ole Stanley Kubrick ja jos ei avaudu, katsokaa Full Metal Jacket ja tulkaa sitten kertomaan näittekö sotaelokuvan vai kenties jotain aivan muuta.

Mainokset