Parturissa käyminen muuttuu vuosi vuodelta hankalammaksi, ainakin meille, jotka emme ole tottuneet varaamaan aikaa vaan kävelemään ovesta sisään.

Kynittäväksi sinänsä pääsee, kyllä, mutta siitä alkavat ongelmat.

Yleensä Stadin parturit ovat nuoria tyttöjä, ainakin niissä paikoissa, joissa minä käyn, ja sellaisten mielestä nuorten poikien kuuluu näyttää söpöiltä ja aikuisten miesten turvallisilta, ja ylipäätään miehinen särmä on sangen pelottava asia. Söpöähän minusta ei enää millään saa, joten ne pyrkivät parhaansa mukaan tekemään minusta oman isänsä näköisen.

Sitten on olemassa joitakin vanhempia mammoja, joiksi lasketaan myös venäläiset tytöt iästä riippumatta, ja ne leikkaavat, jos pystyvät, miehestä kahvikerhon hyväksymän ihannevävyn. Miehiä tulee harvoin vastaan ja niistäkin iso osa taitaa olla vasemmanpuoleisen liikenteen kannalla ja ketään väheksymättä sen osaston kundit eivät ihan oikeasti tajua mitään siitä, milloin mies näyttää hyvältä ja milloin ei.

Asematunnelissa vaikutti vielä jokin aika sitten kolme-nelikymppinen libanonilainen (tai sieltä päin) kundi, joka tajusi laakista eikä kertaakaan yrittänyt tehdä minusta setää, homoa tai homoa setää, mutta sillä ilmeisesti lähti bisnes pyörimään riittävän hyvin ja nykyisin sen liikkeessä on hommissa samoja venäläisiä pimuja kuin muuallakin.

Advertisements