En aio selittää tarkemmin, mutta elämäni ei viime aikoina ole ollut ihan helppoa.

Tapahtunut kaikki on saanut minut ajattelemaan sitä, mihin uskon, mitä tavoittelen ja mitä arvostan ja normaaleista tavoistani poiketen puhtaan henkilökohtaisesti, ilman yleistä ulottuvuutta; jos ette tienneet, epäitsekkyys on defenssi.

Olen todennut: syvin haluni on olla osa maailmaa, sellaisena kuin se on. Tästä seuraa yhtä ja toista.

Jos luitte edellisen kappaleen ajatuksella, loppu on itsestään selvää.

Jos ette, sanon: maailmassa tapahtuu asioita, eikä niitä kaikkia voi valita. On kuitenkin hyvä ja oikein, että joudun ottamaan kontaktia loputtoman rikkaaseen tapahtumien virtaan ja se, että tapahtumista osa on minulle itselleni kivuliaita todistaa vain, että kosketukseni niihin on aito.

En yritä väittää nauttivani asioista, joissa en näe mitään mukavia puolia, mutta kaikesta huolimatta olen mieluummin mukana kuin ulkona. Kiitän jumalaa, kuten hänet ymmärrän, kaikesta.

Advertisements