maaliskuu 2010


Kaikki lienevät jo törmänneet väitteeseen, että keisari Palpatine edellisessä duunissaan aktiivisesti ja pitkään peitteli lapsia raiskaavien kollegoidensa touhuja. Toistaiseksi emme tiedä totuutta, mutta väitteessä ei ole mitään, minkä uskominen olisi ainakaan minulle kovinkaan vaikeaa.

Katolisen kirkon toistaiset puolustusyritykset ovat olleet lähinnä surkuhupaisia ja ellei asia olisi niin vakava, ne naurattaisivat kovasti. Mielestäni olen törmännyt vain variansseihin kahdesta teemasta, nimittäin että katolinen kirkko hei kieltää lapsenraiskaamisen ja että media siis kohtelee meitä niin väärin. Jokainen voi itse arvioida mikä kumma näiden väitteiden relevanssi käsillä olevan suhteen on.

Edellä on kuitenkin pelkkää introa. Olen saanut palautetta, että kirjoitan liian kryptisesti (minä muka?), joten pistetään nyt sitten pidemmän mukaan ja säästetään varsinainen asia loppuun: aina menee päin helvettiä,  kun ihminen vastaa teoistaan jumalan edessä. Ihmisen kuuluu vastata teoistaan muiden ihmisten edessä. Tässäkin kohtaa hihhulit ovat traagisesti väärässä, sillä uskonto ei tuo moraalia vaan vasta ilman uskontoa voi moraalia olla, vaikka välillä käy tietysti vahinko oikeinkin päin.

Olen vähän järkyttynyt. Olen pitänyt itseäni kaupunkilaisena jos ketä tässä maassa voi pitää, enkä yhtään pidä luonnosta. Luonto on minusta epäsiisti, ruma, ankea ja varsin vihamielinen ympäristö, ja sivistys & edistys ovat raon ottamista luontoon.

Nyt kuitenkin olen tänään toisaalla käynyt pienen keskustelun katolisesta uskosta (alkoi tietysti nykyisen paavin väitetystä lastenraiskaajien suojelemisesta) ja päädyin toteamaan, että meidxin kannalta koko katolisen ripin konsepti on jotenkin nöyryyttävä ja kunniaton eikä oikein sovi vapaalle yksilölle vaan on enemmän välimerellisten (kummankin puolen lätäkköä) ulkomaanoutojen yhteisöhöpinöitä.

Nimittäin minähän en syvällä sisimmässäni kunnioita itseäni suurempana kuin säätä. Lukekaa uudestaan: säätä. Ihmiset ovat tasa-arvoisia, mutta meitä kaikkia suurempi on säätila.

Ugri mikä ugri, hitto vie.  Tätä ei pääse karkuun eikä tätä voi selittää pois.

Olet peruuttamattomasti aikuinen, kun voit vilpittömästi sanoa ”Onhan se nyt vain niin paljon kivempaa, kun kotona on siistiä”.

Jostain syystä joka ainoa kapakassa tapaamani muslimi on aina tahtonut tuopin ääressä jaaritella jumalasta ja käännyttää minua. En tiedä millä aistilla pojat tunnistavat jumaluusopillisen kiinnostukseni, mutta näin se kuitenkin on tähän mennessä käynyt.

Koska en pääsääntöisesti mene baariin pohtimaan korkeampia asioita, olen kehittänyt muutaman riittävän selkeän vastauksen keskustelua tappamaan ja mahdollistamaan muista asioista jatkamisen.

Ensinnäkin sanon heille olevani kristitty, koska kukaan ei tule hullua hurskaammaksi siitä, jos yritän jollekin puskamuslimille selittää mitä näistä asioista oikeasti ajattelen, ja toisaalta se on tottakin. Olen suunnilleen saman verran kristitty kuin maailman muslimien enemmistö on muslimeita.

Toiseksi sanon, että ei, en usko Muhammadin olleen jumalan lähettiläs (tätä en tosin neuvo ketään tekemään perässä), koska jos uskoisin niin, olisinkin jo muslimi, mutta en ole, koska ks. yllä.

Viimeiseksi joudutaan yleensä käymään läpi pyhä kolminaisuus. Jokainen asiaan perehtynyt tietää minkä kokoluokan miina se keskustelunaiheena on, mutta tästäkin selvitään: ei, ei ole kolmea jumalaa vaan ainoastaan yksi; voihan vesikin olla höyryä, nestettä ja jäätä.

Luultavasti suurin osa teistä ei oikeastaan tajua mitä edellisessä sanottiin, mutta omasta mielestäni sain asian siinä aika näpsäkästi pakettiin, ja sitten voidaan ottaa toiset.

Ulkoministerimme, siunausta hänelle, on puuttunut maahanmuuttokeskusteluun.

Nähdäkseni turha paskanjauhanta pois riisuttuna hän sanoo, että vittu te ootte mauttomii.

Jos ”maahanmuutto”, mikä eläin se sellainen sitten onkaan, on Suomelle hyvä asia ja jonkun pitäisi sanoa tämä ääneen, ihmettelen miksi hän ei itse kertonut sen lukuisista hyvistä puolista. Epäluuloinen mieli on taipuvainen ajattelemaan, että Stubbin lausunnon varsinainen sisältö onkin siinä, että meidän kaikkien tulisi heti muuttaa mieltämme ja alkaa tykätä asioista, joista emme tykkää, eikä suinkaan siksi että ne olisivat hyviä vaan siksi, että käsketään.

Käynnissä oleva maahanmuuttokeskustelu ei oikeasti käsittele kuin sosiaalista maahanmuuttoa, eikä siitä tahdo löytyä Suomelle mitään hyviä puolia vaikka asiaa kääntelisi kuinka. Tätä ei muuta muuksi, että sen huonoista puolista vasta älyvapaata ja, kyllä, mautonta paskaa jauhetaankin.

En oikein osaa ottaa kantaa käsillä olevaan satamalakkoon, sillä osapuolten kertomukset siitä, mistä oikein riidellään, poikkeavat toisistaan niin kovin suuresti.

Sen kuitenkin tiedän, mikä on rikkurin osa.

Kuolemansa jälkeen rikkuri odottaa taivaan porteilla, kun nimiä huudetaan. Huudetaan tämä, huudetaan tuo, huudetaan kolmaskin ja neljäs. Rikkuri odottaa ja Pyhä Pietari huutaa nimiä.

Jokainen ymmärtänee ylläolevan riittävän hyvin eikä minun tarvitse selittää enempää.

Maahanmuuttokeskustelu ei osoita erityisiä laantumisen merkkejä ja ennen vaaleja tulemme vielä näkemään kaikenlaista hassua. Pidempiaikaiset lukijat muistanevat, että olen tästäkin asiasta ollut yhtä ja toista mieltä.

Siksi on varmaankin hyvä sanoa suoraan ja kiertelemättä miten oikeasti asian näen: suhtaudun työn perässä muuttamiseen neutraalisti, pakolaisten vastaanottoon myönteisesti ja sosiaaliseen maahanmuuttoon kielteisesti.

Tämän vaikeampaa se ei ole.

Seuraava sivu »