syyskuu 2010


Sen sukupuolen kanssa ei  pitäisi riehua eikä se ainakaan saisi olla identiteetin ainoa palikka. Minäpä avaan.

Ihan samalla tavalla kuin Suomen ja USA:n ero on Matti Nykäsen ja Elviksen ero, miesten ja naisten ero on Tony Halmeen ja Johanna Tukiaisen ero.

Jos nyt mitään eroa on. Kumpikin lähti rakentamaan unelmaansa viemällä sukupuolensa kohti äärettömyyttä ja yli. Ensimmäisen loppu tiedetään ja toisen suunta näyttää ikävä kyllä olevan sama.

Kuten tiedossa on, pilkkaan mielelläni muiden ihmisten pyhiä arvoja. Tänään kuuntelemme Sir Elwoodin hiljaisia värejä, tarkemmin tätä kappaletta.

Ilmeisesti nää soittajapojat osaavat mimmien pyörittämisestä jotain, mitä minä en.

Tota stygeä kun kuuntelee, siinähän siis kerrotaan että jätkä on ryypännyt vuokrarahat, juossut vieraissa, kutsunut tenuremminsä himaan vaikka muijalla on huomenna tentti, tullut kännissä sukupäivällisille ja vaihtanut anopilta saadun käkikellon puolikkaaseen jaloviinaan ja kahteen plektraan.

Jos minä olisin nainen (ja miksipä en olisi, sukupu0olihan on nykyisin ilmoitusasia), en välttämättä heltyisi jos anteeksipyyntö ottaisi muodon ”kaikesta huolimatta rakastan sinua”, en sittenkään vaikka siitä olisi tehty ihan laulu. Kas kun ei sällit kerro olevansa valmiita antamaan anteeksi.

Olen jälkikäteen välillä ihmetellyt missä oikein luuhaavat ne aikuiset, jotka eivät ala tirskua ja kikattaa kun joku sanoo pimppi tai kikkeli. Viittaan siis koulun seksivalistukseen ja opettajien yritykseen pitää sen kuluessa keskustelu edes jossain järjestyksessä.

Sittemmin olenkin ymmärtänyt, että varsinaisia aikuisia ei ole olemassakaan ja että tämän ymmärtäminen on osa sitä, että on itse aikuinen.

Jokainen on joskus lukenut HS:n keskusteluja ja katunut välittömästi typeryyttään.

Eilen minulle selvisi, että täysin aiheesta ja omasta positiosta riippumatta yhtään kukaan ei saa sinne läpi perusteltua puhetta vaan moderaatio .päästää läpi ainoastaan tärähtäneet ja rujosti aggressiiviset vähäjärkisyydet, piinaavat jankutukset ja mitä ilmeisimmät argumentointivirheet. Ihan sama oletko kommari vai iikolli, nuiva vai kukkahattu, turha yrittää.

Pystyykö kukaan teistä kuvittelemaan mitään sellaista strategiaa, jota tukisi pitää yllä Stadarin keskusteluja? Mitä ne oikein ovat omasta mielestään tekemässä?

Ennen aina ajattelin, että ihmisestä oppii eniten tarkkailemalla miten se kohtelee niitä, joita voi kohdella miten tahtoo.

Nyttemmin olen oppinut vielä paljastavammaksi sen, keitä kukakin uskoo voivansa kohdella miten tahtoo.

Kuten jokin osa teistä tietää, olen nyttemmin muuttunut aika laiskaksi enkä enää viitsi kävellä, vaikka mitä toi nyt olisi, ytimestä himaan jotain vähän reilu kaksi tuntia, onhan tota tehty.

Alkoholi näkyy vaikuttavan fyysiseen suorituskykyyn aika selkeässä sarjassa. Kolme kaljaa kaupungilla pistää kotiin polkiessa fillarin vaihteen pykälää pienemmälle. Puolimatkan krouvissa heitetyt kaksi toisen pykälän. Tästä saa kaavan, joka kertoo, että liian kaukana kantakaupungista ei pidä asua.

Kuten muutenkaan ei pidä. Ensi vuonna Alppilassa.

Antero ja Irma Kepu-Möhkäle alkavat miettiä mitä siitäkin nyt tulisi jos kaikki vain äänestäisivät mitä mieli tekee.

Ja näin ei Perussuomalaisten  gallupkannatus koskaan realisoitunut.

Seuraava sivu »