tammikuu 2011


Jossain päin nykyisen Papua-Uuden Guinean aluetta eleli aikoinaan, tiedä vaikka eläisi vieläkin, sisämaassa Baruya-kansa.

Kun baruyatyttö sai ensimmäiset kuukautisensa, hänet vietiin tyttöjen taloon yöksi käymään läpi perusjutut isompien tyttöjen sekä esiäitien kanssa. Meno oli suunnilleen arvattavaa, mutta yhteen piirteeseen tahdon kiinnittää huomiota ja kenties juuri tässä kohtaa näkyy selvimmin, miten oikeassa monikulttuuristajat ovat, kun huomauttavat meillä olevan paljon opittavaa muilta kulttuureilta.

Baruyoien ikiaikaisen viisauden mukaan kuukautiset ja synnytykset rasittavat naista ja toipuakseen synnytyksestä sekä kuukautisten aikana naisen on nautittava runsaasti sokeriruo’on mehua.

Sokeriruo’olla ei tässä tarkoiteta sokeriruokoa.

Godelier, Maurice: The making of great men. Cambridge Studies in Socialanthropology, Cambridge 1986

Pubissa lopullista totuutta julistavaa tomppelia ja vakavaa historiantutkijaa yhdistämään ei tarvita kuin yksi ainoa lenkki, Kemal Atatürk.

En oikein osaa selvää asiaa avata tämän enempää. Puhe kuitenkin on Valkoisen Suomen narratiivista.

Tikanpoika katuporaan

kamalasti rakastui

 

Se keimaili, se kääntyili, ja yritti käydä juttelemaan

 

Läpi asfaltin ja soraan

katupora tunkeutui

 

Eikä huomannut, eikä välittänyt, eikä piitannut tikasta ollenkaan

Ihan aluksi on sanottava, että Evolla kohtelu laitoksen puolesta oli ehdottoman asiallista. Majoitus ja muona olivat OK, työtehtävät järkeviä ja työnjohto normaalin ystävällistä.

Siitä huolimatta lienee selvää, että stadilaishippi sivarina joutuu jossain määrin lunastamaan paikkansa hämäläisellä metsäkoululla noin vuonna 1990 tai mitä tosta nyt on mennytkään.

Paras tapahan klopin sujuttautua maaseudun haalarimiesten joukkoon on näyttää että työ sujuu ja jossain vaiheessa voi Hämeessä ruveta jo vähän velmuksikin. Olimme kerran olleet talonmiesten kanssa hiekkakuopalta hakemassa hiekoitushiekkaa ja kun sitä lapioitiin autotallin laariin, iski minuun pieni piru.

Oltiin siinä istuttu tupakkataukoa ja jossain vaiheessa alkoi hippiä jo kyllästyttää kun ukoilla vaan ei näy mitään kiirettä olevan urakan jatkamiseen. Mitään sanomatta nousin, tartuin lapioon ja jatkoin hommia miettien, että katsotaanpa pitkäänkö pysyy äijillä perse penkissä.

Minuutin pari ne kehtasivat katsella vierestä, mutta noustavahan siitä oli jatkamaan kun poika painaa vaan. Hähä.

 

Nuornamiesnä Evon Metsäoppilaitoksella törmäsin varsin usein kysymykseen Oletko koskaan miettinyt mitä siitä tulisi jos kaikki kieltäytyisivät aseista?.

Mitä tohon nyt voi sanoa? Olen miettinyt, monestikin.

– Tiedätkö, näin viime viikonloppuna mökillä myyrän
– Myyrä?
– Myydä?
– MYYN! MYYN! MYYN!

————

– Kaikki on mennyttä. Tämän minä vielä kostan.
– Ostan?

Vaalien jälkeen saamme kolmen suuren hallituksen, jotta persjalkaiset torpattaisiin. Puolueet yhdistyvät ja koalition nimeksi annetaan Yhtenäinen Suomi. Vassarit, vihreät ja RKP kannattavat oppositiosta käsin hallituksen linjaa ja persuja vastaan käynnistetään oikeudenkäyntien sarja, joka alkaa Timo Soinin raha-asioiden kääntämisellä nurin.

Kansainvälistä lehdistöä syytetään Suomen sisäisiin asioihin sekaantumisesta ja maailmalle levitetään runsaasti materiaalia siitä, miten Jyrki Katainen syö suolakurkkuja, lentää hävittäjällä, ui hylkeiden kanssa, kukistaa suden paljain käsin ja pelastaa Tyhjälän  joulun.

Joudun olettamaan, että jos jokin jumala on, siitä on kivaa kun pienet viattomat lapset kuolevat. Koska jumala on jumala ja tekee säännöt, tämän on oltava hyvä ja oikein. Epäilen, että toimimme jumalan tahdon vastaisesti kun emme itsekin huvittele pienten viattomien lasten kuolemalla.

Tästä voidaan päätellä, että uskonnottomuus on moraalisesti arvokkaampaa kuin uskonnollisuus ja näin olemme keksineet Luciferin.

Presidentin pitää olla kaapin päältä jyrähtelevä puujumala, jota kunnioitetaan, koska sitä rakastetaan, koska sitä pelätään, koska mitä siitäkin tulisi jos presidentti ei olisi kaapin päältä jyrähtelevä puujumala, jota kunnioitetaan, koska sitä rakastetaan, koska sitä pelätään, joten presidentin pitää olla kaapin päältä jyrähtelevä puujumala, jota kunnioitetaan, koska sitä rakastetaan, koska sitä pelätään, koska mitä siitäkin tulisi jos presidentti ei olisi kaapin päältä jyrähtelevä puujumala, jota kunnioitetaan, koska sitä rakastetaan, koska sitä pelätään, joten presidentin pitää olla kaapin päältä jyrähtelevä puujumala, jota kunnioitetaan, koska sitä rakastetaan, koska sitä pelätään, koska mitä siitäkin tulisi jos presidentti ei olisi.

Jokainen on varmasti huomannut, miten vaikeasti hahmotettava juttu nykyinen nuiva-skene on niille, joiden työhön sen hahmottaminen kuuluisi.

Tämä kuitenkin selittyy helposti: yhteiskuntatieteellinen tutkimus ei oikeastaan tutki yhteiskuntaa vaan itseään. Näin on pakko olla, koska tiede rakentaa tieteelle. Saat olla ihan megaluokan ylipäällikkö ennen kuin voit irrottautua olemassaolevista kehikoista, mutta megaluokan ylipäälliköt ovat itse keksineet ne kehikot, joten siinä sitä sitten ollaan. Lisäksi tiede on hidas.

Pontimen tekstille antoi Pasi Saukkosen teos Politiikka monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Kirja on monella tapaa hieno ja hyödyllinen, mutta ei lainkaan auta ketään ymmärtämään miksi joku saattaa olla tyytymätön nykymenoon.

Seuraava sivu »