Jälleen kerran on keksitty, että saksalaisten Barbarossa oli oikeastikin eikä vain jutuissa ennaltaehkäisyhyökkäys ja jälleen kerran väitetään, että asiasta ns. ei saa puhua. En jaksa käydä luettelemaan kirjoja ja sotahistoriallisia julkaisuja, joissa tällä on spekuloitu, mutta sehän vain todistanee salaliiton pirullisen nerokkuuden: kun asiasta kirjoitetaan oikein kirja, kukaan ei voi väittää ettei siitä puhuttaisi!

Tämänkertaisissa perustelukkeissa on kuitenkin eräs aivan fundamentaali väärinymmärrys, joka sietää tulla oikaistuksi. Doktriinin ja taisteluohjesäännön mukaan Puna-armeija maan joutuessa hyökkäyksen kohteeksi siirtäisi taistelun vihollisen alueelle ja murskaisi hyökkääjän siellä. Siinä meni se perustelu niistä kartoista, sillä siinä maassa tuollaiset asiat otettiin erittäin vakavasti, kuolemanvakavasti, ja komentaja joka olisi ryhtynyt jakamaan operatiivisia karttoja omasta alueesta (jos sellaisia edes oli vakoojapelon takia olemassakaan) olisi tunneissa, viimeistään päivissä, päätynyt seinää vasten.

Toistaiseksi ei ole esitetty syytä muuttaa länsimaisessa tutkimuksessa vakiintuneita kantoja.

Mainokset