Kuten ennenkin olen sanonut, tulevaisuus on pahasti rikki. On jo vuosi 2012 eikä meillä ole lentäviä autoja, eikä kukaan pukeudu kuten tulevaisuudessa piti pukeutua.

Me emme myöskään pääse kiertoradalla sijaitsevaan suureen lomakeskukseen harrastamaan nollapainovoimaseksiä, vaikka sekin meille luvattiin.

Mihin se sitten olisi hyvä, kysytte te, ja minä vastaan: siinä voisi tuntea itsensä nuoreksi jälleen kun koko homma olisi yhtä sählinkiä eikä mikään osuisi minnekään.