On olemassa melkoinen klöntti upeaa taidetta, joka kertoo elämästä rikollisuuden vaivaamissa kaupungeissa.

Kuten kaikki tietävät ja loppujenkin pitäisi, rikollisten kaupunkien aika on oikeastaan ohi eikä näytä siltä, että se palaisi.

Fanitetaanko tulevaisuudessa 2010-luvun pehmeäksi haudutettuja ihmissuhde-elokuvia?

Naiset eivät ole miehiä kiinnostuneempia muista ihmisistä. Naiset ovat miehiä kiinnostuneempia ihmissuhteista.

Miehet puolestaan ovat naisia kiinnostuneempia muista ihmisistä ja vähemmän kiinnostuneita ihmissuhteista.

Jari Sarasvuo on bisnekselle vähän samaa kuin Hector kevyelle musiikille. Kumpikin on parhaimmillaan todella hyvä ja kumpikin on luonut Suomen mitoissa poikkeuksellisen upean uran valitsemallaan saralla. Vastaavasti kumpikin sortuu tasaisin välein aivan käsittämättömän noloihin töräyksiin.

Kuten ennenkin olen sanonut, tulevaisuus on pahasti rikki. On jo vuosi 2012 eikä meillä ole lentäviä autoja, eikä kukaan pukeudu kuten tulevaisuudessa piti pukeutua.

Me emme myöskään pääse kiertoradalla sijaitsevaan suureen lomakeskukseen harrastamaan nollapainovoimaseksiä, vaikka sekin meille luvattiin.

Mihin se sitten olisi hyvä, kysytte te, ja minä vastaan: siinä voisi tuntea itsensä nuoreksi jälleen kun koko homma olisi yhtä sählinkiä eikä mikään osuisi minnekään.

Valta ja status.

Kun ne ovat tarpeeksi isot ja laitettu hyvin esille, naisilta kytkeytyy kaikki tolkku ja holtti pois päältä.

Nykyaikainen työ jakaantuu ensimmäiseksi kahteen, työhön jossa valmistetaan kappaleita ja työhön, jossa kappaleita ei valmisteta. Jälkimmäinen jakaantuu jälleen kahtia ammatteihin, joissa järjestetään kokouksia ja ammatteihin joissa osallistutaan kokouksiin. Näistä jälkimmäinen jakaantuu ammatteihin, joissa tuotetaan asioita prosessiin ja ammatteihin, joissa prosesseja manageroidaan.

Prosesseja manageroivat ihmiset vihaavat sitä, että joku joutuu tuottamaan heille jotain manageroitavaa. Tämä asia kaatoi ensin islamilaisen maailman kultakauden ja sitten Nokian, ja siinä välilläkin pari juttua. Tällä hetkellä katolleen on menossa EU.

Ymmärtääkseni on tapana ajatella, että olisi pelottavaa olla yksinvaltias, koska duuniin liittyy niin paljon vastuuta.

Tämä menee mielestäni pieleen. Olemassaolleet diktaattorit ovat aina olleet hyviä selittämään itselleen ja muille, jotka uskovat tai itkevät ja uskovat, miksi virheet ovat muiden vika.

Varsinainen ongelma on muualla. Mitä hierarkkisemman järjestelmän rakennat, sitä älyttömämpiin asioihin joudut puuttumaan. Päiväsi kuluvat nysvätessä pikkuasioiden kanssa.

Vielä pahempaa on, että juuri sinä joudut viime kädessä ratkaisemaan kaikenlaiset valitukset. Mitä puuduttavampi marisija on kyseessä, sitä varmemmin sinä joudut sitä marinaa kuuntelemaan.

Tätä kun parikin vuotta, niin ei pidä ihmetellä että alkaa päitä putoilla.

Natsit, taistolaiset, feministit, Frakunfurtin koulukunta.
Suntsi, Clausewitz, Orwell.
Kateellinen läski puutteessa.

Huone. Harmaata, luumua, nykyaikainen kristallikruunu.

Sohva, sohvapöytä. Seinällä taulu.

Aivan ihanat uudet sohvatyynyt!

Oletko koskaan ihmetellyt
miten voi olla siemenettömiä rypäleitä?

Vehmaassa Kaliforniassa on suuri hedelmätarha
sieltä niitä poimitaan

Niitä poimitaan
ja poimitaan
ja poimitaan

Ennen kuin ne loppuvat,
tiede kehittää ratkaisun